"Sin fecha" perdida del tiempo/espacio San Pedro La
Laguna
Nos dirigimos a San Pedro. En mitad del camino nos comunican
que hay una huelga de profesores y que es posible que este cortado el acceso.
El chico que nos lleva, después de haber hablado por
telefono, para el vehiculo y decide tomar otra direccion. Momento de
incertidumbre. Ademas la gente no habla español. Nos comunicamos con el chico y
traducimos a los demas…MIEDO. Hemos oido muchas historias de robos!
En mitad del camino, barricada! Ah!...Que pasara…le hacen
pagar 100 quetzales (10e), levantan la barricada. El pregunta si se va
encontrar mas por el camino. Ni siquiera el sabe ni conoce el camino.
En mitad del camino nos quedamos atascados TIEMPO PARA MEAR.
Finalmente llegamos a nuestro destino sanos y salvos. No
atascos, una hora mas tarde. Final del viaje: San Pedro.
Nos hospedamos en la Casa
Felipe.
Subida al volcan San Pedro 3020m!! El guia Don Pedro. Hombre
de 72 años que nos llevo a ritmo de 20 años. Subiendo el volcan en un tiempo
record de 2h 45minutos y bajandolo en 1h 15minutos. Subimos unos 1400 metros . En el top
cielo nublado, vistas hermosas a pesar de las nubes pero lo realmente profundo
fue el momento de la subida: aprendizaje/conectando.
Otra de las aventuras fue cruzar el lago Atitlan en cayak
junto con Elina. No hicimos mas que remar en tres horas J! Con secuencias: dolor
de brazos y una insolacion del 30%..jajjajaj!
For the international people: This is what you drink every morning. Coffee!
San Pedro La Laguna
Hypattiin Antiguassa pakuun, jolla oli tarkotus matkata 3tunnin matka San Pedroon. Matkalla kavi kuitenkin ilmi, etta tie on poikki: opettajien mielenosoitus. Kuski soitti pari puhelua ja ilmoitti menevansa kiertotieta (matka pitenisi kolmella tunnilla, jes). Kaikki kauhukertomukset Guatemalan maaseudusta ja ryostoista vuoristoteilla nousi mieleen..matkustajien pienesta vastustuksesta huolimatta kuski kaantyi hiekkatielle.
Leppoisaa maaseutua, tiukkoja kurveja ja jyrkkia pudotuksia. Yhtakkia tien katkaisee barrikadi: paikalliset miehet on pistaneet lautaan nauloja pystyyn. Kuski maksaa 100quetzalia (10e) ja matka jatkuu. Hmm, jannittyneet tunnelmat vaikka mitaan varsinaista vaaraa ei ole havaittavissa. Uskomatonta millaisia teita naa autot pystyy ajamaan! Kuski itsekaan ei tunne tieta ja kysyy usein paikallisilta minne kaantya. Uskomatonta mutta totta, paastaan perille ja vain tuntia odotettua myohemmin.
San Pedro La Laguna on pieni kaupunki Atitlan jarven rannalla. Lepposa meininki, aika paljon lankkareita, jotka on jymahtaneet tanne. Yovytaan hostellissa nimelta "Casa Felipe", jota vetaa rento Mr."J".
3e/yo, rauhallinen, riippumatoin koristettu paikka. Meijan ovi vasemmalla!
Aktiiviloman hengessa lahdetaan kajakoimaan jarven yli. Tarkotus on tsekata pari kylaa jarven toisella puolella ja tulla takasin. Yllatys yllatys! Sita mukaa kun mennaan tuuli kaantyy: koko ajan on vastatuuli, kajakki tayttyy vedesta ja aurinko+vesi kivasti kartsaa ihon :) jes! kadet taristen, vaatteet markina palataan satamaan :)
Yks lepopaiva varjossa :) Sitten paatettiin kiiveta San Pedro tulivuoren huipulle 3020m! Nousua 1400m. Opas on 72-vuotias Don Pedro...treffattiin aamu kuudelta kylasta ja lahettiin nousemaan kohti tulivuoren huippua. Don Pedro hengitti jo alussa raskaasti ja kertasin jo mielessani etta miten se nyt menikaan se ensiapu...2 hengitysta ja 15painallusta...vai...15hengitysta ja...
Yllatys oli kuitenkin suuri kun tajusin, etta Don Pedron hengitys ei muuttunut tippaakaan myoskaan silloin kun noustiin 60minuutti pystysuoraan ylospain! Vakaa tahti ja vahva askel vei meidat huipulle 2tunnissa ja 45 minuutissa! Jalat tarisi ja sydan hakkas. Kun alettiin laskeutua ajattelin, etta "jes, nyt seuraa helppo osuus!" ehei. Polvet loi loukkua ja odotin, etta millon taa loppuu. Lopulta alhaalla 1t 15min myohemmin. Valtava lounas ja lepoa. Seuraavaan 4 paivaan kavely tuotti vaikeuksia :) (kateva- puukko paas 3020m korkeuteen!)
Oikeanpuoleisessa kuvassa pieni valkonen piste on jarvella ajava vene!fiuuf! korkeella ollaan.
5 paivaa taalla sai riittaa ja suuntana Xela, Quetzaltenango!
Ja sitten tietty tallanen:
Del mercado a la zona turistica tardamos cinco minutos. Un contraste muy grande. La gente turista se ha quedado a vivir y este hecho quizas ha generado intregración de distintas culturas y a su vez separación y racismo.
