AAAAhhhhh

viernes, 24 de enero de 2014

Merida&Palenque

19-22/01/2014

Merida: tultiin, etittiin hostelli, nukuttiin, mulla turpos silma ja lahettiin :) ei sen kummempia!

Saavuttiin Palenqueen kahdeksan tunnin automatkan jalkeen ja suunnattiin kaupungin ulkopuolelle leirintäalueelle. Mayabell on camping 7km Palenquen keskustasta. Maya-rauniot on vieressa ja viidakko laskeutuu ylle kun peitto. Auringonlaskun aikaan ilma tayttyy tulikarpasista ja viidakon ihana surina on jatkuvasti taustalla. Ensimmaisena iltana nukkumaan mentaessa viidakosta kuului hurjaa karjuntaa. Se kuulosti aivan silta kun 3km sateella monta kissapetoa kommunikoisi keskenaan. Saatiin selville etta aanet aiheuttaa Mölyapina, joka on kuulemma suhteellisen pieni otus! Ihan huikea fiilis kun viidakko kaartuu ylle, tahdet on kirkkaita ja viidakosta kuuluu elainten aania. 

Tassa pieni aaninayte:
http://www.youtube.com/watch?v=UdnwLX5m3G8

Toisena iltana luonnon sijaan meita viihdytti jenkkituristien joukko argentiinalaisen oppaansa johdolla: niilla oli ohjelmassa aarteenetsinta, jossa jokaiselle oli arvottu oma "salainen ystava" matkaseurueen joukosta. Talle ystavalle tuli ostaa "hauska asu" paivan aikana kaupungista ja illalla piilottaa tama aarre leirinta-alueelle. Kun aarteenetsinta oli ohi seurasi pukeutuminen, oppaan iPodin huudatus koko leirintaalueella seka tietysti...Humaltuminen. Ne veti hirveet lääväkännit Tequila Challengen tahtiin. Ja taustalla soi American Pien tunnari...

Sita tulee vaan mieleen etta, kukahan nyt on se mölyapina..? ;)

Me mentiin nukkumaan kun ne alko riisua vaatteita ja nousta poydille dramatisoimaan tunnettuja kappaleita joiden joukossa mm. "My heart will go on" ja "Eye of the Tiger".

Seurueessa oli myos kolme yllattajaa jotka sai mun olon tuntumaan kotoisalta: suomalainen perhe, isa, aiti ja tytar. Isa ei puhunut mitaan oikeastaan kenenkaan kanssa, tytto naytti pelastyneelta ja tyytyi valokuvaamaan illan villia kulkua. Perheen aiti vietti vappua kenties pikkasen liian aikaisin, veti hirveet kannit ja yritti parittaa tytartaan jokaiselle joukon alle 40- vuotiaalle jenkkituristille. Aamulla naamat naytti silta kun ne ois just noussu Hakaniemessa metroon.

Me jatettiin taa seikkailujen tayteinen camping taakse ja suunnattiin kohti Palenquen Maya-raunioita! Hienot rauniot viidakon keskella. Sielta meidat nappas pakunsa kyytiin Francisco suuntana San Cristobal de las Casas. Matkalla pysahdyttiin kahdelle hienolle vesiputoukselle: Misol-Ha ja Agua Azul!


Samoihin aikoihin mun aamupalaksi syoma mango alkoi muuttaa mun elamaa...vatsa alko pitaa sellasta metelia, etta kohta sielta syoksahtaa Alien ulos...niinpa viiden tunnin pakumatka kuoppaisia vuoristoteita oli henkinen ja Fyysinen haaste.


Paastiin perille ja tutuksi tuli erityisesti hostellin vessa.












Paikallinen kukko ;)










 The question remains..who is this mystery woman posing for our camera???



Palenque ruins!!



 19/22-01-2014

 Una vez llegados a Merida, directos al Hostal, "cogimos" dos camas y nos dimos una vuelta por el centro. Era domingo y se celebraba una fiesta asi que la plaza estaba a rebosar con conciertos en vivo! Me recordo a la Plaza del Castillo de Pamplona en fiestas pero de cuando era pequeño, hara unos veintitantos años. Despues de un paseito... a descansar ya que al dia siguiente nos dispusimos a continuar nuestro viaje.





 A la mañana siguiente...
De esta guisa amanecio Elina...

Direccion Palenque!!!
  Llegamos a Palenque despues de 8 horas de autobus. Cuatro peliculas, una parada intermedia, un poquito de mimos.. y llegada al centro de Palenque!
  Nos dirigimos hacia las ruinas y nos hospedamos en Mayabell (camping, cabañas). La sensacion fue muy de turista. Los que trabajaban no sonreian mucho, el feeling era un poco capitalista, lo que hizo que, a pesar de lo espectacular del paisaje y del lugar, la instacia fuese con un sabor agridulce.
 Conocimos a Scotty un chico Australiano que viajaba con su padre. Compartimos unos ratos agradables. Despues al anochecer...se hizo presente el ensordecedor sonido de los monos!!! Parecia, por el sonido, que serian enormes, pero no. Son pequeñitos y nada peligrosos. A dormir...

http://www.youtube.com/watch?v=UdnwLX5m3G8

 Al dia siguiente buen desayuno y nos fuimos al pueblo de Palenque. Tranquilo, bonito. Despues volvimos a Mayabell y nos pasamos la tarde haciendo pulseras y collares. Momento de relax y meditacion.
 A la noche habia una fiesta organizada por algun pack turistico. El que lo organizaba, intentaba vender el rollo de una forma guay y a su vez hacer negocio. ej: teneis que dejar cada un@ 70 pesos de propina, invitando el primer txupito, y cosas asi. Me parecio un circo. Despues hicieron un juego de disfraces. Y lo siguiente fue fue emborracharse al ritmo de la musica del Ipod del organizador.
 Al dia siguiente hubo quejas de algunos de los guespedes del lugar por no poder dormir por el alto nivel de hercios! Y los monos no eran los causantes... o si? jejeje.
 Decidimos ir de visita a ver las ruinas! muy bonito, en mitad de la jungla. Pequeñas cascadas, ruinas derruidas, otras medio completas, y otras tantas por descubrir! Un lugar mágico.

 A las 12 mediodia nos disponemos a "coger" un autocar de tour organizado para ir a visitar Misol-ha y Agua Azul! Hablo con el conductor y le pregunto cuanto cobra si no es una molestia. El responde,150 pesos, que viene a ser como 10e el dia, asi que sale como unos 300e el mes trabajando todos los dias! Y yo me pregunto ¿Como no va a ver corrupcion, si 150pesos nos gastamos los turistas por una sola comida?  En fin no me gustaria juzgarlo, pero si comprender la situacion en la que me muevo para comprender un poco  mas si cabe.
Agua Azul:




 Siguiente destino: San Cristobal de las Casas!

















jueves, 23 de enero de 2014

Valladolid



Otro Color
                                                                                        +Autentico 

Comida Vegetariana+

                                                 Otro Lugar                                            Cenote Zaci  
  Otra Sensacion                                  Carl                                                                  Tranqilidad
Chichen-Itza                                                                             Recuperacion

            Ek-Balam                                  Casas de colores  
                    

 Roberto                                                                                             
 Hostal Candelaria
                                        Cenote de Ek-Balam

           Lentejas                                                Perros                                 Plaza

Siguiente destino: Merida!

Connecting with the past...









17/01/2014 Valladolid


"Istun paikallisella plazalla kirjoittamassa fiiliksia. Aurinko on juuri laskemassa, viereen tulee surullisen nakoisia kulkukoiria arkoina pyytamaan rapsutusta. Paikalliset nuoret on juuri paasseet koulusta ja lampimassa hamarassa plaza tayttyy pikkuhiljaa naurusta ja rupattelusta..."


Valladolid on pieni pastellinsavyinen kaupunki Yucatanin niemimaan keskella. Jokaisesta kaupasta raikaa oma musiikkinsa, ja kun kulkee kadulla niin minuutin valein vaihtuu uusi biisi.

Taalla satuin lukemaan, etta meksikolaiset on nykyaan virallisesti maailman lihavimpia ihmisia (!) TOTTA. Samalla ne on myos hirvittavan pienia ;) Ensimmaista kertaa elamassani voin katsoa ihmisten jakausta ylhaalta pain :) Paikallisissa alennusmyynneissa huomasin, etta jopa mallinuket katsovat taalla alaspain!

Paikallinen joulukuvaelma. 

Tultiin tanne palautumaan Tulumin telttailusta. Kaupunki on kaunis ja taalla on kauhean paljon tekemista.
Kaytiin Chichen Itzan raunioilla, jotka viela aikaisin aamulla ovat turisteista vapaat. Vaikea kuvitella, etta satoja vuosia sitten siella on elanyt huikea sivilisaatio. Mita kaikkea se kivi, jonka paalla nyt istun, on nahnyt vuosisatojen aikana?

Suuremman vaikutuksen kuitenkin tekivat Ek Balamin rauniot, joiden paalle voi kiiveta ja katsella ymparille levittaytyvaa viidakkoa. Lahella on myos upea cenote (= jokahan on osaksi veden tayttama doliini, eli karstialuelle syopymalla syntynyt sylinteri- tai maljamainen kuoppa) (!)..toisin sanoen, jopa 50m syva veden tayttama onkalo/luonnon muodostama "lampi".  Naita on 10 000 Yucatanin niemimaalla ja niissa voi pienta maksua vastaan uida ja sukeltaa. Siella odottaa upea luonnon paratiisi: puhdas, turkoosi vesi, kalat, linnut, liaanit...



Back to the roots!

Levanneina ja terveina suuntaamme kohti...Meridaa!!

Taas pieni pala Meksikon luontoa...










Tulum

14/01/2014        TULUM

Salida de Holbox…direccion…Tulum!!!

En el bus con el aire acondicionado y la salsa picante empieza hacer pequeños estragos en mi cuerpo fisico L Llegada a Tulum y nos disponemos a caminar direccion: las Ruinas! El sitio es precioso! La caminata espesa y el fisico empieza a “flaquear” jajaja. Al fin tras una larga caminata, llegamos a la playa y entre busqueda y busqueda, por el don de la vida topamos en el camino con Ilyana. Ella nos descubre nuestro sitio. ¡ Un camping! 

Nos encontramos con una gente maravillosa: una familia con tres hijos, Ilyana y Miguel (catalan), dos chicas brasileñas..y el que lleva el camping, Max. Un tipo encantador. Nos presta una tienda de campaña. Ademas el lugar mas barato que podiamos encontrar. ¿ Por que sera que los lugares mas humildes son los mas humanos? J

Pasamos tres noches o cuatro. Contraste---Por un lado tres o cuatro dias maravillosos y por otro lado sufrimiento fisico y sus resistencias se hicieron notar amablemente.



Dormimos en la tienda de campaña sin estar preparados…mucho frio por el viento y la humedad de la playa+un suelo duro y sin mantas= resfriado+acidez en el estomago+dolor de cabeza= mal estar general= comida sana a base de arroz y lentejas+una buena compañía humana que hizo mas manejable la situacion.

Siguente destino: Valladolid!

BEHIND THE CAMERA: Forever Young...


Amazing moment travelling around the world. F**k this. I just want to go home.

WAKE UP!!


Maybe everything looks better upside down.

14/01/2014   TULUM

Viiden tunnin bussimatkan jalkeen paasimme Holboxista Cancunin kautta Tulumiin! Edellisen paivan "vaellus" rannalla paahtavassa auringonpaisteessa (=mahdollinen auringonpistos) ja Meksikon ilmastoidut bussit joissa hengitys hoyryaa sisalla saivat aikaan sen, etta Tulumiin saavuttaessa olo oli flunssanen. Yosijan loytaminen kipeana, rinkat selassa painaen oli suhteellinen haaste ottaen huomioon, etta kaikki tuntuu olevan kallista talle reissubudjetille. Juuri kun voimat alkoivat hiipua, loydettiin rannan kaunein JA halvin majoitus: Playa Rocas, kaunis ja yksinkertainen camping (10metrin paassa merenrannasta!!!) Paikan omistaja, Max, ihana hyvasydaminen meksikolainen, lainasi meilla teltan ja makuualustat  ilmaiseksi ja pystytti meille leirin silla aikaa kun vedettiin henkea. 

Campingissa majoittui mielenkiintoisia ja ihania ihmisia: sveitsilais-meksikolainen pariskunta kolmen lapsensa kanssa, El Salvadorissa (!) asunut pariskunta Ilyana ja Miguel, brasilialaiset tytot seka barcelonalainen opettaja. 

Elaman rytmi kulkee taalla auringon mukaan: iltaisin yhdeksan jalkeen melkein kukaan ei ole enaa hereilla ja aamulla auringon nousun aikaan teltoista alkaa kuulua heraamisen aania. Tulum tarkoittaa auringonnousua, eika turhaan: auringonnousut ovat taalla huikeita silla aurinko nousee suoraan meresta. 



Hienoja aamuisia heraamisia, taysikuun ihailua, joogailua rannalla, telttailua ilman kunnollisia varusteita (= hirvea palelu yolla!! En tiennyt etta voi nukahtaa hampaat kalisten kylmat vareet iholla..), riippumatossa loikoilua, raunioita, kavelya rannalla, ja sitten....




 Seuraavaksi suuntana: VALLADOLID!!

Nacional Geographic...



 Espanjalaisia kanoja Porvoon kukolle... ;)

















sábado, 18 de enero de 2014


11-14/1/2014

Llegamos a Chiquilá y "cogimos" un ferry destino...¡Islas: HOLBOX!


Qué lugar más maravilloso, donde las playas son de azul turquesa y mereze la pena visitar. Lugar de reposo paradisiaco donde los haya, donde puedes encontrar fruterias, bares, supermarkets, hostels...y donde las calles son de¡ ARENA!



A las 14h comida riquisima de revuelto de tortilla con pimiento, cebolla..seguido de zumo de naranja, batido de papaya, platano y fresa!

17pm me encuentro en la playa saboreando las riquezas de la naturaleza con el sonido del mar acompañado de un cantar Pelicano.

Una larga caminata de cuatro horas por las playas de Holbox. Momento placentero donde uno pierde la medida del tiempo y el espacio y se adentra a las profundidades del mar. Nos topamos con varios "flamengos", estrellas de mar, cangrejos, peces y conchas marinas. Dos horas de ida y decidimos volver. Pero no volvimos solos: el mar decidio acompañarnos. Asi que aquello que antes fue arena estaba cubierto por la mar borrando toda huella pasada.


Dias de yoga, correr en la playa, ejercicio fisico acompañados de buenas comidas.

Al dia siguiente RINGRING!! 6am "cogemos" el ferry vuelta a Chiquilá y seguido el "camion" (asi es como aqui le llaman al autobus) direccion: Cancún
-> llegada a Cancún nos comemos en unos puestos de estación de bus tacos con bastante picante. Dispuestos a "coger" el bus ----- que nos lleva a ----TULUM!




This is the end of capitalism. And above: the freedom.

11-14/01/2014

Cancún jai taakse ja hypattiin bussiin suuntana Chiquilá! 3,5h bussimatkan kuluttua paastiin Yucatanin niemimaan pohjoiskarkeen, josta lahti lautta kohti Holboxin saarta. 25minuutin lauttamatkan kuluttua meita odotti huikea pieni saari: kilometreittain valkoista hiekkarantaa, turkoosit aallot, riippumatot, kaupungin kadut hiekkaa ja ihanat pienet meksikolaisravintolat, joiden menut tursuivat paikallisia herkkuja.


Koko saari kylpee vareissa, kalastajat perkaavat saaliitaan rannalla ja pelikaanit kilpailee kalanraadoista.


Elamaan saa taalla uudenlaisen rytmin: luonnostaan nousee auringonnousun aikaan ja kulkee luonnon rytmin mukaan. Pimeaa tulee jo kuudelta, jolloin nousee kuu ja tahdet. Kaikki tuntuu taalla huolettomammalta: elaimet ja ihmiset elelee omaan tahtiinsa, tallustelee rannalla, syo kun on nalka, tutkii luontoa ja menee nukkumaan kun vasyttaa. Mihinkaan ei ole kiire, eika mitaan oikeestaan tarvitse tehda.


Paivat on tayttyneet aamujoogasta, lenkeista ja kavelysta rannalla. Paatettiin yhtena paivana lahtea bongaamaan paikallisia luontohavaintoja. Lahdettiin kavelemaan rannalla paahtavassa auringossa kohti saaren ita-karkea, jossa kuulemma asustelee paljon erilaisia lintulajeja. Matkalla nahtiin mita ihmeellisimpia merielaimia, joita laskuvesi toi esille: rapuja, meritahtia, simpukoita, kaloja. Sitten kaikkia luonnonlakeja uhmaten pelastettiin naita laskuveden hylkaamia, auringossa kuivuvia simpukoita yms. veden turviin.


Toivottavasti ei vahingossa aiheutettu niille sen suurempaa ahdinkoa :) Edelleen mysteeriksi jaivat koko rantaa peittavat hiekkapokaleet: joku hiekan alla asustava otus puski pintaan koiranpokaleen nakosia hiekkakasoja..hmmm..jos joku nakee avarassa luonnossa jakson jossa nama otukset esitellaan: voi laittaa viestia! Kun kahden tunnin kavelymatkan jalkeen oltiin bongattu 4 flamingoa paatettiin kaantya. Ei oltu otettu huomioon, etta taallahan on nousu- ja laskuvesi!! Niinpa paastiin kahlailemaan aika reippaasti veden peitettya meidan tuloreitin. Lopulta paastiin voipuneina ja suhteellisen kartsanneina takaisin kylaan.

Seuraavana aamuna 06:00 soi heratyskello ja meita odottaa lauttamatka takaisin Chiquilaan, josta bussilla suoraan Cancuniin ja sielta suuntana....TULUM!

Guacamole a la mexicana:

2 avocadoa
sipuli
tomaatti
lime
suolaa
pippuria
korianteria

Tassa muutamia lintukuvia ihan bongareiden iloksi ;)